Roskaruoka muuttaa suoliston bakteerikannan

Artikkeleitani lukeneet tuntevatkin jo kasvikunnantuotteiden, kuitujen ja hyvien bakteerien merkityksen terveydellemme. Kasvipainotteinen ruokavalio, joka koostuu 50 % kasviksista ja 25 % marjoista ja hedelmistä, muokkaa suoliston bakteerikantaa elimistölle suotuisaksi. Oikea bakteerikanta ei auta pelkästään ruoansulatusprosessissa, vaan osallistuu myös tiettyjen ravinteiden muodostumiseen ja imeyttämiseen. Tällä kaikella on puolestaan suora yhteys paremman immuniteetin kehittymiseen, virkeyteen ja ylipäätään kaikkeen terveyteemme liittyviin tekijöihin. Vaikka söisimme kuinka terveellisesti, emme hyödy ruoan sisältämistä ravinteista, ellei elimistömme kykene imeyttämään kehon tarvitsemia ravintoaineita. Kuten sanonta kuuluu: Emme ole sitä mitä syömme, vaan sitä mikä meihin imeytyy. Kuitenkin nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä ja juuri oikea ja ravinteikas ruoka muokkaa suoliston bakteerikannan elimistölle suotuisaksi.



Science Translational Medicine on julkaissut tuoreen tutkimuksen, jossa tutkittiin ruokavalion vaikutusta suolistoflooran syntymiseen. Jo aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, kuinka ylipainoisten suolistofloora poikkeaa normaalipainoisten floorasta. Ylipainoisten ihmisten suolistosta on löydetty enemmän Firmicutes-ryhmän bakteereja, jotka lisääntyvät rasvaisesta ja sokeripitoisesta ruoasta. Firmicutes-bakteerien lisääntyminen heikentää puolestaan Bacteroidetes-bakteerikantaa, joka vallitsee yleensä normaalipainoisten ihmisten suolistossa.

Firmicutes- ja Bacteroidetes-bakteerikannan ylivallalla on merkittävä ero, ei pelkästään terveyteemme vaan myös ylipainon kertymiseen. Tämä johtuu siitä, että Firmicutes-ryhmän bakteerit sulattavat suoliston läpi kulkevan ruoan tehokkaammin kuin Bacteroidetes-ryhmän bakteerit, ja saavat siitä sen vuoksi enemmän kaloreita irti. Jos suolisto on täynnä Firmicutes-bakteereita, ne irrottavat kaloreita tehokkaasti myös vähäkalorisesta ruoasta. Näin ollen roskaruoka ei lihota ainoastaan suuren kaloripitoisuuden vuoksi, vaan se myös lisää Firmicutes-ryhmän bakteerien muodostusta.


Luonnostaan kaikilla eläimillä ja ihmisillä on valtava bakteerikanta elimistössään. Normaalisti ihmisessä on 10 potenssiin 14 bakteerisolua ja 10 potenssiin 13 ihmissolua. Niin sanottu normaalifloora vaikuttaa merkittävästi elämään ja terveyteen. On kuitenkin mahdollista kasvattaa eläimiä niin, että niissä ei ole lainkaan mikrobiflooraa. Tällaisia eläimiä kutsutaan gnotobiootisiksi eläimiksi. Gnotobiootiset eläimet ovat erittäin herkkiä patogeeneille, sillä näiden immuniteetti ei ole päässyt kehittymään vahvaksi suolistobakteerien puuttumisen vuoksi.

Science Translational Medicinen julkaisemassa tutkimuksessa suolistoflooran muuttumista ja sen yhteyttä ylipainoon tutkittiin käyttämällä tutkimuksessa nimenomaisia gnotobioottisia hiiriä, joiden suolistossa ei ole lainkaan bakteereja. Hiiret jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäiselle ryhmälle siirrettiin ylipainoisten hiirten suolistobakteereita ja toiselle normaalipainosten hiirten bakteerikantaa. Molemmille testiryhmille tutkijat antoivat saman verran ravintoa. Tutkimuksen lopussa ylipainoisten hiirten bakteereja kantavat gnotobioottiset hiiret painoivat kaksi kertaa enemmän kuin toinen testiryhmä.

Tutkimusta jatkettiin vielä toiseen vaiheeseen, jossa gnotobioottisten hiirten suolistoon siirrettiin normaalipainoisen ihmisen suolistobakteereita ja niitä ruokittiin kasvipainotteisella ja vähärasvaisella ravinnolla. Tutkimuksen lopussa suoliston bakteerikanta tutkittiin, joka osoitti suurimmaksi vallalla olevaksi bakteerikannaksi Bacteroidetes-ryhmän bakteerit. Tämän jälkeen tutkijat alkoivat ruokkia hiiriä rasvaisella ja sokeripitoisella ruoalla, jonka seurauksena bakteerien voimasuhteet vaihtuivat ja Firmicutes-ryhmän bakteerit ottivat vallan vain yhden vuorokauden sisällä.