Lämpöä keholle

Elämme vuodenaikaa, jolloin sää kylmenee ja keho tarvitsee lämpöä säilyttääkseen balanssinsa. Sen lisäksi, että pidämme itsemme lämpiminä kunnollisella vaatetuksella, myös ruoan vaikutus kehomme lämpötilaan on merkittävä. Myöhään syksyllä ja talvella tulisi suosia kehoa lämmittävää ruokaa. Myös tuuli ja kosteus lisäävät kylmyyttä. Näin ollen myös kesällä voi ajoittain nostaa lämmittävän ruoan osuutta. Henkilöiden, joiden energiataso on matala ja jotka kokevat itsensä kylmiksi, on syytä lisätä lämmittävän ruoan osuutta. Siten heikot, laihat ja kuivat kehotyypit tarvitsevat enemmän lämpöä tuottavaa ravintoa kuin jykevämmät ja korkean energiatason omaavat.

Kiinalaisessa lääketieteessä (sekä muualla Idässä) ruoka-aineet jaetaan niiden erilaisen lämpöä tuottavan vaikutuksen ja ominaismakujen mukaan. Eri ruoka-aineet ja niiden lämpötilat sekä maut vaikuttavat meidän kehomme eri toimintoihin joko aktivoimalla tai heikentämällä sitä. Tämä tieto saadaan tarkastelemalla kehon käytöstä ruoan kulutuksen jälkeen. Lämpötilalla ei mitata sitä, kuinka kuumalta tai kylmältä ruoka tuntuu, vaan ruoan lämpötila on mitta sen vaikutuksesta kehoon ruoansulatuksen jälkeen. Yksinkertaisesti, lämmittääkö vai viilentääkö se meitä.

Viilentävät ruoka-aineet pyrkivät johtamaan energian sisäänpäin ja alaspäin, viilentäen ylemmät ja uloimmat kehon osat ensin. Lämmittävät ruoat nostavat puolestaan energian ylöspäin ja ulospäin keskustasta, lämmittäen meidät sisältä ulospäin. Lämmittävät ruoat nopeuttavat meitä ja viilentävät hidastavat.
Hyvin kuumat ja tuliset ruoka-aineet, kuten chili, lämmittävät meidät ensin voimakkaasti ja sitten viilentävät hikoilun avulla. Tuliset ja kuumat ruoka-aineet myös kuivattavat kehoa, jonka vuoksi niiden liiallista käyttöä tulisi välttää.



Ei ole yhtä absoluuttista sääntöä, joka määrää onko ruoka lämmittävää vai viilentävää. Seuraavat ohjeet ovat kuitenkin melko luotettavia:
• Kasvit, joiden kasvamiseen kuluu enemmän aikaa (esim. juurekset, inkivääri), ovat yleensä lämmittävämpiä kuin nopeasti kasvava ruoka (salaatit).
• Ruoka-aineet, joissa on korkea vesipitoisuus, ovat yleensä viilentäviä (esim. meloni, kurkku).
• Kuivatut ruoka-aineet ovat lämmittävämpiä kuin vastaavat tuoreet (esim. kuivatut hedelmät)
• Kemiallisesti lannoitetut ruoat, jotka on pakotettu kasvamaan nopeasti, ovat yleensä viileämpiä kuin vastaavat luonnollisesti kasvaneet.
• Jotkut ruokiin lisätyt kemikaalit voivat aiheuttaa Kuumuutta, kuten myös keinotekoisesti kypsytetyt ruoat.



Ruoan lämpötilaan vaikutetaan myös valmistustavalla. Valmistustavoissa tulisi suosia neutraaleja tai lämmittäviä. Höyrytys on paras tapa ruuanvalmistuksessa, sillä se ei muuta juurikaan ruuan omaa luonnetta, ainoastaan tasapainottaa liian kylmiä tai kuumia ruokia.
• Raaka -> Viilentävä
• Höyrytetty -> Neutraali
• Keitetty (keittoruoka)-> Neutraali/Lämmittävä
• Hauduttaminen -> Lämmittävä
• Uunissa paistettu -> Lämmittävä
• Syväpaistettu -> Kuumentava
• Paistettu -> Kuumentava
• Grillattu -> Kuumentava
• Paahdettu -> Kuumentava

Tieto ruoka-aineiden lämpötilasta auttaa meitä tasapainottamaan ateriamme yleisvaikutusta ja sopeuttamaan sen kehomme tarpeisiin. Kylmätilan omaavat tarvitsevat enemmän lämmittävää ravintoa ja päinvastoin.

Vaikka edellä on esitetty viitteitä siitä millainen ruoanvalmistustapa lämmittää kehoamme, on tuoreruoan osuus myös talvella erittäin tärkeää. Yleensä suosittelen tuoreruoan osuudeksi 50–80 % päivittäisestä ruoastamme. Osuuden suuruus on yksilöllistä huomioiden kehon tarpeet. Tämän lisäksi siihen vaikuttaa vuodenaika ja maantieteellinen sijainti. Kylmempään vuodenaikaan mentäessä monen keho kaipaa lämmittävämpää ruokaa ja on myös luonnollista, että kypsennetyn ruoan osuutta lisätään. Tietyt henkilöt voivat hyvin syömällä ympärivuotisesti 100 %:sti elävää ravintoa (ruokaa, jota ei ole kuumennettu yli 42 asteen), mutta tällainen valinta on jokaisen tehtävä kuunnellen kehoaan.

Oman kehon kuuntelulla ei tarkoiteta mielen ja järjen kuuntelemista, sillä näitä ohjailevat yleensä himot tai aatteet. Tiukkojen aatteiden mukaan eläminen voi olla vahingollista kehollemme. Olen valitettavan usein joutunut todistamaan nuoria naisia, jotka haluavat elää vegaanisella ravinnolla huolimatta siitä, että heidän kehonsa oireilee jatkuvasti. Yleensä tähän on johtanut vääränlailla koostettu vegaaniravinto, joka ei tue kehomme tarpeita. Haluan korostaa, että oikein koostettu vegaaninen ravitsemus voi olla huipputerveellinen, mutta oma näkemykseni on, ettei tiukka vegaaninen ravinto ole välttämättä se kaikkein terveellisin ja paras vaihtoehto. Pieni laadukkaan eläinproteiinin osuus (kala, äyriäiset, kananmuna, riista) ravitsemuksessamme täydentää ravitsemustamme valtavasti.

Himot puolestaan kertovat aina jostain kehon epätasapainotilasta. Tämä ei tarkoita, ettemmekö voisi tuntea nautintoa ja mieltymystä eri asioita kohtaan. Juuri nautinnot tekevät elämästä elämisen arvoista. Himot sen sijaan ovat voimakkaita haluja, joita emme kykene hallitsemaan. Yleensä niistä muodostuu riippuvuuksia ja ne ajavat sisäisen balanssimme päälaelleen. Näiden asioiden erottaminen kehomme viesteistä on erityisen tärkeää matkalla kohti terveyttä, hyvää oloa ja tasapainoa.



Kuten edellä jo mainitsin, voi elävällä ravinnolla elää myös talvella huomioimalla raaka-aineiden omat lämpövaikutukset. Myös kehon tasapaino on tärkeää. Tällä tarkoitan, että vain yhdenlämpöisille ja makuisille raaka-aineille itsemme altistaminen saa kehomme balanssin järkkymään. Vuodenaikojen mukaisessa syömisessä siis ruoka-aineiden suhteita muutetaan, muttei poisteta jotain ryhmää käytöstä kokonaan. Myös talvella on lehtivihreän osuus siis erittäin tärkeää.

Vaikka talvella suositaan lämmittäviä ruokia, tulisi ruokavalioon sisällyttää vuodenajasta ja sen ominaislämpötilasta riippumatta monipuolisesti erilaisia ruoka-aineita.

Toinen huomioitava asia on nautittavan ruoan fyysinen lämpötila. Nautittavan ruoan tulisi olla aina celsiusasteeltaan vähintään huoneenlämpöistä. Paras ruoan lämpötila on n. 35–38 astetta, joka on lähellä kehon omaa lämpötilaa. Näin säästämme kehoamme, jonka ei tarvitse uudelleen jäähdyttää tai vastaavasti lämmittää ravintoa ruoansulatukselle sopivaksi. Liian kylmänä nautitut ruuat eivät ole hyväksi elimistölle. Tämä on asia, joka on erityisen tärkeää elävän ravinnon syöjille, jotteivät he turhaan viilentäisi kehoaan.


Seuraavassa on esimerkkejä tiettyjen ruoka-aineiden lämpövaikutuksesta.

VIILEÄT tai KYLMÄT:
• viljat; tattari, hirssi, ohra, villiriisi, speltti, vehnä
• palkokasvit, pähkinät ja siemenet; soijapapu, mungpapu, tofu
• vihannekset; kaalit, lehtisalaatti, pinaatti, nokkonen, amarantti, selleri, parsa, kesäkurpitsa, tomaatti, kurkku, munakoiso, bambunversot, sienet, raparperi, hapankaali
• hedelmät, marjat; mansikka, sitrushedelmät, papaija, vesimeloni, mango, banaani, päärynä, persikka
• eläinkunnantuotteet; jogurtti, juustot, piimä, viili, kuha, hauki, ravut, merilevät
• mausteet; meirami, sitruunamelissa, suola
• juomat; vihreä tee, soijamaito, kylmä tai viileä vesi

NEUTRAALIT:
• viljat; täysjyväriisi, ruis
• palkokasvit, pähkinät ja siemenet; herne, seesaminsiemen, hasselpähkinä
• vihannekset; punajuuri, porkkana, lanttu
• hedelmät, marjat; omena, mustikka, viinirypäle, luumu, viikuna, ananas, taateli
• eläinkunnantuotteet; kananmuna, ahven, silli, tonnikala
• mausteet; hunaja
• juomat; kuuma vesi

LÄMPIMÄT:
• viljat; kaura
• palkokasvit, pähkinät ja siemenet; useat pavut, manteli, saksanpähkinä, kurpitsansiemen, pinjansiemen, käynyt papujuusto, auringonkukansiemen
• vihannekset; sipuli, ruohosipuli, kurpitsa, bataatti, oliivi
• hedelmät, marjat; kirsikka, ruusunmarja, mustaherukka, rusina, musta luumu, vadelma, aprikoosi
• eläinkunnantuotteet; nauta, lammas, kana, kalkkuna, silakka, katkaravut, lohi (höyrytetty, haudutettu, uunissa miedolla lämmöllä paistettu)
• mausteet; persilja, rosmariini, tuore inkivääri, fenkoli, sahrami, mausteneilikka, muskotti, kardemumma, sinapinsiemen, tilli, ruskea sokeri
• juomat; viinit

KUUMAT: VÄLTÄ LIIALLISTA KUUMIEN RUOKIEN NAUTTIMISTA! SE SAA ELIMISTÖN EPÄTASAPAINOTILAAN!
• viljat; -
• palkokasvit, pähkinät ja siemenet; -
• vihannekset; valkosipuli, piparjuuri, shalottisipuli, paprika
• hedelmät, marjat; -
• eläinkunnantuotteet; lohi (pannulla paistettu)
• mausteet; basilika, kuivattu inkivääri, chili, pippurit, kaneli, curry
• juomat; kahvi, vahva alkoholi


Edellä esitettyä listaa seuraamalla voimme huomata, kuinka suosittelemani tuorepuurokin voi olla lämmittävä tai viilentävä riippuen käytettävistä raaka-aineista. Lämmittävän tuorepuuron saamme käyttämällä raaka-aineina esimerkiksi mustaherukkaa, vadelmaa, ruusunmarjaa, kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä ja nauttimalla sen vähintään huoneenlämpöisenä. Vastaava puuro valmistettuna ainoastaan viilentävistä raaka-aineista, kuten mansikoista, banaanista, hirssistä ja jogurtista, olisi puolestaan viilentävä.
Hyviä lämmittäviä lounas- ja päivällisruokia ovat esimerkiksi lämmittävä juureskeitto ja aurinkoinen sosekeitto tai höyrytetyt kasvikset ja lohi maustettuna isolla nipulla persiljaa tai muita tuoreita yrttejä.

Lopuksi haluan vielä nostaa esille tärkeän asian; RUOANSULATUSPROSESSI TARVITSEE LÄMPÖÄ. Pitkäaikainen tai liiallinen kylmien ruokien syöminen heikentää vakavasti ruoansulatustamme ja johtaa pernan toiminnan romahtamiseen. Sisäelimistämme juuri pernalla on valtava vaikutus siinä, miten kehomme kykenee hyödyntämään syömämme ravinnon. Mitä vahvempi pernamme toiminta on, sitä paremmin se kykenee imemään ravintoa mistä tahansa ruoasta ja tukemaan kehomme tarpeita.